Yritykset eivät kasva, koska ei uskalleta yrittää. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät sekä resurssien puute. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Uudistuminen vaatii investointeja ja odottamalla putoaa kelkasta. Selvityksessä nousee esille ymmärrettäviä tekijöitä kasvun esteisiin. Tuloksista ei kuitenkaan selviä, miksi suomalaiset yritykset ovat varovaisempia kuin kansainväliset kilpailijansa”, toteaa kehitysjohtaja Hannu Kemppainen Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

Kasvun esteenä nähtiin vaikeudet kansainvälisille markkinoille pääsyssä, kuten myös pääsyn hitaus. Helpotukset yritysten verotuksessa auttaisivat. Yritysten kannattaisi hyödyntää julkista rahoitusta liiketoimintansa rohkeaan uudistamiseen. Tällä hetkellä yritykset keskittyvät pienempiin innovaatiotoimiin.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju.

”Rakennemuutos koskee kaikkia toimialoja. Tavara- ja palveluvienti on tarpeettomasti asetettu vastakkain. Jos puhutaan teollisuuden palveluiden myynnistä, niin 60 prosenttia siitä tapahtuu kohdemaassa, se ei lisää vientiä”, Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta selventää ja ehdottaa muun muassa koulutusjärjestelmän kilpailukykyisenä pitämistä ja tutkimus- ja kehitysrahoitusta kasvun lääkkeeksi.

”Oilonilla käytämme kuusi prosenttia liikevaihdosta tuotekehitykseen. Peruskauran pitäisi mennä kaupaksi, että kasvettaisiin, koska pelkällä innovaatiokasvulla ei pärjää. Kilpailukykyyn pitäisi saada selvä parannus”, kommentoi Eero Pekkola Oilonilta.

Tyytyvätkö suomalaiset vähempään?

Kemppainen kertoi Kasvu-tapahtumassa kansainvälisen yritysjohdon haastatteluista, joiden mukaan suomalainen yritysjohto ei ole tarpeeksi kunnianhimoista. “Low spirits undermines high potential” on Kemppaisen kuulema ulkomaisen asiantuntijan ensivaikutelmasta Suomesta. Olemassa on kuitenkin iso mahdollisuus menestymiseen.

”Low spiritistä kertoo erään headhunterin sanoma rekrytoinnissa. Suomalaiset ovat mukana kansainvälisissä kovantason hauissa, mutta he eivät tule valituiksi. He kuulemma näyttävät siltä, kuin eivät haluaisi hommaa. Kiihko ja intohimo puuttuvat”, kertoo Hovi Caren toimitusjohtaja Leila-Mari Ryynänen keskustelussa.

Yrityksen johdolla täytyy olla halu kasvaa

Selvityksen perusteella kasvua edistävät kasvusuunnitelma ja yrityksen halu kasvuun. Yrityksen omistajat, hallitus ja toimiva johto voivat edistää kasvua yhteisellä tahtotilalla. Täytyy löytää yhteinen hurmoshenki ja asettaa kunnianhimoiset tavoitteet. Kehitysputkessa tulisi olla jatkuvasti useampia uusia ideoita.

Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitystä varten on haastateltu keskisuuria kansainvälisiä kasvuyrityksiä, tehty työ- ja elinkeinoministeriön kasvuyrityskyselyn jatkoanalyysiä ja yrityskyselyitä. Selvityksen toteuttivat Tekesin strategiset kumppanit.

• Kasvun pullonkaulat -esitysmateriaali

Lisätiedot:

Hannu Kemppainen, kehitysjohtaja, Tekes, Hannu.kemppainen(at)tekes.fi, p.050 5577 818

Suomalainen LVI-WaBeK Oy haastaa kilpailijoitaan innovatiivisin palveluin ja panostaa kasvuun. Täysin suomalainen, yrittäjävetoinen tukkuliike on nyt Suomen neljänneksi suurin alallaan. Seuraavaksi yritys harppaa länsirannikolle ja avaa 24/7-palvelevan noutomyymälän Turkuun 15.9. Kotipaikkakunnalla Espoossa on käynnistymässä liiketilojen laajennus. 

Kokonaispanostus näihin hankkeisiin on noin 6 miljoonaa euroa. 

Ensi vuonna on tavoitteena laajentaa 24/7-konseptia edelleen dynaamisesti muualle Suomeen. Lisää investointeja ja työtä kotimaahan on siis luvassa!

Myönteisiä uutisia yritysrintamalta

LVI-WaBeK Oy tarjoaa ensimmäisenä ja ainoana Suomessa 24/7 palvelevat LVI-tuotteiden noutomyymälät (Wa’Centerit). Ensimmäinen aloitti Helsingin Oulunkylässä 29.2.2016, ja nyt on vuorossa Turku. Noutomyymälä palvelee tiliasiakkaita yötä päivää, joten vaikkapa uuden pumpun tai varaajan saa rikkoutuneen tilalle milloin vain. Tai jos aikataulut painavat päälle, voi hakea tavaraa työmaalle yöaikaankin. 

Toinen iso investointi käynnistyy Espoossa, kun LVI-WaBeKille rakennetaan Espoon kaupungilta ostetulle tontille uutta tilaa 4000 m². Uutta varastotilaa tarvitaan, koska tuotevalikoima kasvaa. Rakennus valmistuu kesään 2017 mennessä.

Innovatiivinen keksintö SuperService mullistaa työmaiden LVI-logistiikan

Wa’Center on osa LVI-WaBeK Oy:n SuperService-konseptia, jonka idea on lisätä asentajien työn tuottavuutta ja mielekkyyttä ja keventää logistiikkakustannuksia. SuperService-palvelu on asiakkaille ilmainen. Sen käyttämiseen riittää, että osaa mennä älypuhelimellaan nettiin ja kirjautua nettikauppaan. 

– Vanhaan malliin toimittaessa asentajan työajasta kuluu noin kolmasosa materiaalitarpeiden pähkäilyyn ja tilailuun. Se on paitsi kallista, myös täysin turhaa, sanoo LVI-WaBeK Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja Kimmo Pelkonen. Hän on kehittänyt yhdessä asiantuntijoiden kanssa SuperService-palvelukonseptin – maailman ensimmäisen mobiiliin etälukutekniikkaan (NFC) perustuvan tilausjärjestelmän. Sen myötä asentaja saa enemmän aikaa keskittyä työhönsä. Samalla hävikki pienenee ja seuranta helpottuu. 

– 24/7-noutomyymälöiden lisäksi palveluun kuuluvat asentajien henkilökohtaiset, työvaiheittain räätälöidyt Wa’Box-tarvikepakit, jotka kertovat milloin on aika tilata lisää tavaraa. Tilaaminen sujuu helposti ja varmasti pakin kannessa olevan älykkään (NFC) tuotekartan ja älypuhelimen avulla, Pelkonen kertoo. – Asiakas voi myös tilata meiltä samalla periaatteella toimivan varastoyksikön (Wa’Store) työmaalle tai vaikka myymälän tiloihinsa.  Mobiili, etälukutekniikkaan pohjautuva web-kauppa on integroitavissa kaikkiin asiakkaan omiin varastoyksiköihin.

SuperServicelle on haettu patentit kolmeen maanosaan, joista on saatu myöntävät päätökset jo ratkaisevilta osin Suomen markkinoille.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Kimmo Pelkonen, puh. 020 1555 254, kimmo.pelkonen@lvi-wabek.fi

Kuvapyynnöt: Markkinointipäällikkö Nina Kannisto, puh. 044 7129 292, nina.kannisto@lvi-wabek.fi

www.lvi-wabek.fi

Topi-Keittiöt Oy:n keittiö-, kylpyhuone- ja kodinhoitohuonekalusteille ja säilytysratkaisuille on myönnetty Design from Finland -merkki. Yli 150 henkeä työllistävä kotimaisia laatukeittiöitä ja kiintokalusteita valmistava perheyritys on toiminut Kalajoella jo yli 75 vuotta ja on yksi Suomen suurimmista kiintokalusteiden valmistajista.

 Suomalaisen Työn Liiton Design from Finland -merkki kertoo suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä ja korostaa suomalaisen aineettoman työn merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta. Merkinhaltijayritys on panostanut edelläkävijänä suomalaiseen muotoiluun ja muotoilulla on suuri rooli yrityksen kilpailutekijänä. Topi keittiöillä, komeroilla ja kylpyhuonekalusteilla on myös kotimaisesta valmistuksesta kertova Avainlippu. 

- Designin merkitys Suomen kansantaloudelle ja kilpailukyvylle on erittäin suuri ja kasvaa koko ajan. Muotoilussa on kyse käyttäjälähtöisyydestä yhdistyneenä huippuunsa asti hiottuun toimivuuteen ja visuaalisuuteen. Nämä korostuvat erityisesti kodin toiminnallisimmissa huoneissa, eli keittiössä, kylpyhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa, toteaa Brand Manager Johanna Lahti Suomalaisen Työn Liitosta.

Kotimaista keittiötä arvostetaan  

Suomalaisen Työn liiton tutkimuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimainen keittiö lisää asunnon arvoa. Erityisesti 18–22-vuotiaat ja 56–70-vuotiaat suomalaiset arvostavat kotimaista keittiötä. Tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin myös, minkä yhden asian he haluaisivat muuttaa keittiössään. 32 prosenttia suomalaisista haluaisi keittiöönsä uudet kaapit. Seuraavaksi eniten muutosta haluttiin keittiön työtasoihin (15 %) ja astiastoon (8 %).

- Olemme suomalainen perheyritys, joka on yrityksen perustamisesta saakka kiinnittänyt huomiotaan ajanhengen mukaiseen tuotteiden muotoiluun ja kehittämiseen. Tällä merkillä haluamme kertoa, että mallistostamme löytyvät laadukkaat ja toimivat kodinkalusteet suunniteltuina Suomessa, suomalaiseen makuun, toteaa myyntijohtaja Riitta Ojala-Fors Topi-Keittiöiltä.

Topi-Keittiöt on mukana Habitare-messuilla Suomalaisen Työn Liiton 360 neliömetrin kokoisella KOTI-osastolla, jonka ovat rakentaneet ja sisustaneet 74 liiton jäsenyritystä. Torstaina 8.9. vietetään KOTI-osastolla Keittiö-teemapäivää. Lue lisää Kodista ja teemapäivän ohjelmasta: http://suomalainentyo.fi/teemat/koti/

Suomalaisen Työn Liitto toteutti kotiin liittyvän tutkimuksen online-tutkimuksena Cint-paneelin kautta. Tutkimus toteutettiin elokuun lopussa ja siihen osallistui 1003 iältään 18–70-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Lisätietoja

Riitta Ojala-Fors, myyntijohtaja, Topi-Keittiöt Oy, puh. 050 5959 111, riitta.ojala-fors@topi-keittiot.fi

Johanna Lahti, Brand Manager, Suomalaisen Työn liitto, 040 591 6143, johanna.lahti@suomalainentyo.fi

1939 oli Suomen historian käänteentekevä vuosi. Samana vuonna eräs pieni kalajokinen yritys aloitti toimintansa 3 miehen voimin vaatimattomissa tiloissa, mutta visio korkeana ja selvänä mielessä: kansa tarvitsee korkeatasoisia kalusteita. Tänään, yli 75 vuotta myöhemmin, tämä sama, yli 150 henkeä työllistävä kotimaisia laatukeittiöitä ja kiintokalusteita valmistava perheyritys katsoo edelleen tulevaisuuteen, juuret vahvasti Pohjois-Pohjanmaan mullassa. www.topi-keittiot.fi

 Suomalaisen Työn Liitto on asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen työn arvostusta ja menestystä. Liitto hallinnoi suomalaisen työn puolesta toimivia merkkejä ja verkkopalveluita. www.suomalainentyo.fi

Design from Finland -merkki viestii suomalaisen, ainutlaatuisen muotoilun alkuperästä. Merkki kertoo edelläkävijäyritysten panostuksesta suomalaiseen muotoiluun osana yrityksen liiketoimintaa ja menestystä. Myönnettyjä merkkejä on jo yli 350 kappaletta. Lista kaikista Design from Finland -merkin käyttöoikeuden saaneista yrityksistä löytyy liiton kotisivuilta:

http://suomalainentyo.fi/tietoa-meista/jasenyritykset/#merkki/design-from-finland

Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Kaj Kunnaksen, 53, Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2016. Valinta julkistettiin tänään hotelli Vaakunan Kaarre-tilausravintolassa, Helsingissä. Palkinnon jakoi Pekka Hyysalo (Vuoden Positiivisin Suomalainen 2014).

Raati vaikuttui Kunnaksen valoisasta persoonasta ja hänen kyvystään säilyttää positiivisuutensa rankan vastoinkäymisenkin aikana. Viime toukokuussa Kunnas sai kotonaan aivoinfarktin, josta hän selvisi ensiapuun oma-aloitteisuudella ja naapurien avulla. Tilanteessa olisi ollut helppo vaipua epätoivoon ja hiljaisuuteen. Vaikenemisen sijasta Kunnas kertoi julkisuudessa tarinansa ja toi esiin ikävän tapahtuman hyviä puolia: hän kiitti julkista terveydenhuoltoa nopeasta ja laadukkaasta toiminnasta ja totesi, että nyt hänellä on myös enemmän aikaa läheisilleen. Samalla hän päätti tehdä kaikkensa voidakseen palata takaisin työelämään ja hän onkin kuntoutunut lupaavasti.

Kunnas on toiminut Yleisradion urheilutoimittajana vuodesta 1989 ja hänen positiivinen olemuksensa on tullut suomalaisille urheilunystäville tutuksi monessa eri yhteydessä.

Kaj Kunnas on osoittanut todellista tahdonvoimaa parantumisensa tiellä ja sisua elämänsä käännekohdissa. Hän luo innostusta ympärillään oleviin ihmisiin ja muistuttaa muita siitä, että asenne ratkaisee aina. Raati valitsi Kaj Kunnaksen Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2016, sillä hän on loistava esimerkki myönteisen elämänasenteen voimasta.

VUODEN POSITIIVISIN ILMIÖ 2016: Disco K-50

Vuoden positiivisin ilmiö 2016 on Disco K-50. Kyseessä on kerran kuukaudessa Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävä disko, jonka alaikäraja on 50 vuotta. Helmikuussa 10-vuotispäiviään viettänyt tapahtuma kerää peilipallon alle yli tuhat hauskanpitäjää myös muualta Suomesta, sekä ulkomailta. Kaikilta tarkastetaan ovella henkilöllisyystodistus.

Raati valitsi Disco K-50:n Vuoden positiivisimmaksi ilmiöksi 2016, sillä se ilmentää positiivisuutta ja iloa, siinä yhdistyvät arvokkaat asiat ja ainutlaatuinen idea. Yli 50-vuotiaita arvostava trendi on käynnistynyt laajalti ja Disco K-50:n merkitys ilmiön alullepanijana on merkittävä. Poikkeuksellisen konseptin takana on mainostoimistoyrittäjä Lilu Nissinen-Turja, 67. Hänet palkittiin viime talvena myös Kanta-Helsingin vuoden mikroyrittäjänä.

Disco K-50 on saanut seuraajia ympäri maan, sisardiscon Tukholmaan ja Nissinen-Turja on jo tänä syksynä vastaamassa kasvavaan kysyntään myös Helsingin ulkopuolella. Tapahtuman suosio osoittaa, että yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä on potentiaalia moneen. Ilmiöstä on raportoitu Japanin mediaa myöten.

26. VALTAKUNNALLINEN POSITIIVISUUSVIIKKO

Positiivisuusviikkoa vietetään vuosittain viikolla 36.  Viikon tavoite on lisätä myönteisyyttä ihmisten arkipäivässä. Jokainen, joka käytöksellään, asenteellaan, sanoillaan ja energisyydellään luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen, parantaa kaikkien elämänlaatua. Annetaan myönteisen asenteen ratkaista – edes yhden viikon ajan vuodessa. Positiivisuusviikkoa on vietetty vuodesta 1991.

VALINNAN TAUSTAA

Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Palkinto on jaettu vuodesta 1993. Idean isä on yrittäjä ja luennoitsija Juhani Töytäri.

 VUOSIEN VARRELLA PALKITUT

2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena.

Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Hannes Hynönen, Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, sekä Hannes Hynönen.

VALINNAN KRITEERIT

– hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
– hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
– hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
– hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
– hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin

Lisätietoja:

Kiti Friman, Positiivarit Oy, 050 433 8325, kiti.friman@positiivarit.fi, http://vps.positiivarit.fi

Jenni Rajahalme, Suomen Nuorkauppakamarit ry, 040 720 5755, jenni.rajahalme@jci.fi

SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto pitää Lidlin päätöstä lopettaa virikehäkkikanojen munien myynti liikkeissään rohkaisevana edistysaskeleena kohti eläinten kannalta vastuullisempaa kauppaa. Lidlin päätöstä on myös laajasti arvosteltu tuottajien ja teollisuuden taholta.

– Olemme iloisia siitä, että kauppa on uskaltautunut tekemään rohkean linjauksen ja haluaa tältä osin kantaa vastuuta eläinten hyvinvoinnista. Tähän saakka suomalaiset kauppaketjut ovat olleet varsin haluttomia tekemään eläineettisiä linjauksia, ja uskommekin, että Lidlin ratkaisu rohkaisee myös muita kauppoja ulottamaan yhteiskuntavastuuohjelmansa eläinten hyvinvointiin, sanoo SEYn toiminnanjohtaja (vs.) Maria Lindqvist.

– Kansainväliset trendit kulkevat kohti eettisempää eläintuotantoa ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan korkeamman eläinten hyvinvoinnin tason tuotteista. Tämä ilmenee muun muassa alkuvuonna julkaistusta Eurobarometri-tutkimuksesta.

Lidl ei ole ensimmäinen häkkimunista luopuva taho, vaan useat kansainväliset kauppaketjut kuten Target, Tesco, Walmart ja Aldi ovat ilmoittaneet luopuvansa häkkimunien myynnistä.

– Tuottajatahot ovat harmissaan siitä, että kananmunantuottajat tekivät vuosikymmenen alussa isoja investointeja virike- eli varusteltuihin häkkeihin, ja kysyntä onkin nyt kääntymässä kohti lattiakasvatusta. Kuitenkin jo lähes kymmenen vuotta sitten SEY ja eläinsuojelujärjestöt ympäri Euroopan toivat voimakkaasti esiin sen, että virikehäkit eivät tuo riittävää parannusta munintakanojen elinoloihin. Viestitimme, että investoinnit virikehäkkeihin ovat todennäköisesti lyhytnäköisiä, sillä osassa EU-maista häkkikasvatus oli jo kielletty kokonaan kuluttajien kiinnostuksen eettisempiä tuotteita kohtaan ollessa jatkuvassa kasvussa. Kysynnän hiipuminen on tietysti tuottajille ikävä asia, mutta toivomme, että Lidlin linjaus ohjaa jatkossa tuottajien investointipäätöksiä eläinystävällisempään suuntaan, sanoo Lindqvist.

Kuluttajan on voitava tehdä valistuneempia valintoja – eläintuotteiden hyvinvointimerkintä on eräs ratkaisu

SEYn mielestä on tärkeää, että kuluttajalla on mahdollisuus tehdä todellisia eläinten hyvinvointivalintoja kaupan hyllyllä. Tällä hetkellä tilanne on huono, sillä kuluttajien on miltei mahdotonta saada tietoa tuotantotapojen eroista.

– Kananmunahyllyllä kuluttaja voi valita eri tuotantotapojen väliltä ja tehdä päätöksen tukea eläinten hyvinvoinnin paremmin huomioivaa tuotantoa. Kananmunien pakkausmerkinnät ovatkin selvästi ohjanneet kuluttajakäyttäytymistä kanojen kannalta paremman tuotannon suuntaan. Muiden eläintuotteiden kohdalla tilanne on Suomessa huono verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, joissa hyvinvointimerkintäjärjestelmiä on ollut jo pitkään käytössä, sanoo Lindqvist.

SEY toteutti liha- ja maitotuotteita koskevan eläinten hyvinvointimerkintäprojektin vuosina 2014–2015. Sen tuloksena syntyi kaksiportainen merkintäjärjestelmäesitys, joka on kenen tahansa hyödynnettävissä. Toistaiseksi mikään taho ei ole lähtenyt edistämään merkintäjärjestelmää.

Lisätietoa:

EU:ssa tuli vuoden 2012 alussa voimaan perinteisten häkkikanaloiden kielto. Tämän jälkeen häkkikanaloissa on pitänyt käyttää tietyin virikkein varusteltuja häkkejä. Virikehäkkikanaloita kutsutaan myös pienryhmäkanaloiksi tai varustelluiksi häkkikanaloiksi. Kananmunantuotannossa virikehäkki on toistaiseksi yleisin teollinen tuotantomuoto Suomessa lattia- ja luomutuotannon kattaessa hiukan yli kolmasosan kokonaistuotannosta.

Varustellussa häkissä kanoilla on käytössään matala orsi, kuopimisalue sekä munintapesä. Varustellussa häkissä ahtaus on kuitenkin ongelma, sillä siinä lintuja saa olla 13,3 kanaa neliömetrillä. Tilanahtaus aiheuttaa kanoille käyttäytymisongelmia. Ahtaissa häkeissä kanat eivät käytännössä pysty hyödyntämään virikkeitä halutessaan, mikä lisää kilpailua ja eläinten stressiä. Pehkualueen käyttö on yleensä rajoitettua lyhyeen hetkeen eikä hiekkakylpyjä ole mahdollista ottaa, sillä päivittäin lisätty pieni määrä kuiviketta putoaa nopeasti häkin lattian läpi.

Lattiakanalassa kanoja saa olla yhdeksän neliömetriä kohden ja kanat saavat liikkua osastoilla vapaasti. Kanalassa tulee olla orsia ja munintapesiä ja lattialla pehkua. Lattiakasvatuksessa kanat pääsevät häkkikanalaa paremmin paremmin toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä, mutta isot linturyhmät ja tilanahtaus aiheuttavat eläimille hyvinvointiongelmia.

Virikehäkin ja lattiakanalan lisäksi kuluttaja voi valita luomu- tai ulkokanan munat.

Haastattelut:

Maria Lindqvist
Toiminnanjohtaja (vs.)
P. 050 371 2740
maria.lindqvist@sey.fi

Annukka Seppävuori (vs.)
vs. viestintäpäällikkö
P. 050 557 2463
annukka.seppavuori@sey.fi

Syntymäkortti on kaunis tapa kertoa uudesta perheenjäsenestä läheisille. Vauvauutinen jaetaan ensin nopeasti tekstiviesteillä ja sosiaalisessa mediassa. Perässä tulevassa kortissa tieto vauvasta säilyy kauemmin. Syntymäkortti muistuttaa tärkeästä päivästä, ja auttaa jatkossakin muistamaan, milloin kukakin on syntynyt.

Syntymäkortteja voi askarrella itse tai ostaa ja tilata valmiina. Uudenlaiset vauva-aiheiset kortit tulivat kauppoihin syyskuussa. Suomessa syntymäkortteja painavat Karto ja Paletti.

- Odotamme, että uudesta korttitraditiosta syntyy mukavia muistojen ketjuja. Lähetetyt syntymäkortit laittavat ilon kiertämään, kun uudet vanhemmat saavat vastavuoroisesti kortteissa vauvaonnitteluja, tuotepäällikkö Johanna Rouhe Postista sanoo.

Viehättävä syntymäkorttiperinne juontaa juurensa 1950-luvulla Hollannissa postitettuihin syntymäkirjeisiin, joilla tiedotettiin läheisiä uuden perheenjäsenen syntymästä. Perinnettä vaalitaan Hollannissa yhä. Nykyisin kirjeen on korvannut syntymäkortti, jonka lähettäminen on olennainen osa vauvan juhlistamista.

Tuotejohtaja Eija Watia Kartolta kertoo, että korttiperinteitä on rantautunut ennenkin maailmalta Suomeen. Esimerkiksi ystävänpäiväkortit kuuluvat nykyään olennaisesti suomalaiseen ystävänpäivään.

- Korttia käytetään edelleenkin juhlatilaisuuksissa elämän eri vaiheissa, aina siitä syntymästä hautajaisiin saakka. Se dokumentoi elämän merkkipaaluja ja jää muistoksi. Kortteja ostetaan myös itselle ja ”jemmaan” heräteostoksena, jos sopiva sattuu kohdalle. Syntymäkortit ovat ensimmäiset laatuaan meillä, Watia kertoo.

Erilaisia syntymäkortteja voi ostaa esimerkiksi Postin omista myymälöistä, K-citymarketeista, Prismoista, Suomalaisesta Kirjakaupasta, Stockmannilta, Tokmannilta, K-marketeista ja S-marketeista. Syntymäkortteja voi lähettää myös Postikortti netistä -palvelussa tai Postin mobiilisovelluksessa.

Korkeatasoinen ja kansainvälisesti arvostettu sisustus- ja lahjatavaramessu Top Drawer järjestetään 11-13.9.2016 Lontoossa. Kotimainen uutuusbrändi LuinSpa haki keväällä mukaan näytteilleasettajaksi läpäisten komitean sisäänpääsykriteerit ensimmäisellä yrittämällä. Ensikertalaisena LuinSpa esittelee messuilla koko tuotevalikoimansa uutuuksia myöten.

LuinSpa luottaa brändinsä vetovoimaan

LuinSpan tyyli on skandinaavisen harmoninen ja valikoimaan kuuluu tuotteita, joita ei markkinoilla ole. Tuotteista muun muassa hiuspyyhe, spamekko sekä uutuus The Touch of Spa –matto herättävät kansainvälisestikin huomiota. ”Meitä varoiteltiin ettei messuille todellakaan ole helppoa päästä varsinkin kun olemme vielä suhteellisen uusi brändi. Hakiessamme luotimme silti vahvasti brändimme vetovoimaan ja pääsimme sisään ensiyrittämällä. Hakuajan jälkeenkin valikoimamme on kasvanut merkittävästi, joten uskomme, että messuista tulee menestys. Siinä missä muilla messuilla käy paljon enemmän pienempien liikkeiden ostajia, näillä messuilla käy isot ostajat. Ei siis voi olla parempaa tilaisuutta laajentua kansainvälisesti.” Kertoo Noora Mustajärvi, toinen yrityksen perustajista.

Top Drawer kokoaa yhteen laadukkaita ostajia ja jälleenmyyjiä

Top Drawer on poikkeuksellinen siitä, että se pidetään näytteilleasettajien ja vierailijoiden määrässä pienenä ja määrän sijasta panostetaan tarjonnan laatuun. Top Drawer vetääkin puoleensa isoja kansainvälisiä ketjuostajia, kuten Harrods, The Conran Shop, SCP, Skandium, Fortnum and Mason, Selfridges, Liberty, House of Fraser, Heals, John Lewis, Fenwicks, Graham Green, Urban Outfitters, Butlers, Paperchase, Scribbler sekä The National. “Top Drawer avaa valituille näytteilleasettajille mahdollisuuden esitellä brändiä todelliselle ostajien kermalle. Mukana on vain noin 15 000 tarkkaan valittua ostajaa, jolla takaamme ettei mukana ole laisinkaan turhia vierailijoita. Vain relevantit ostajat ja laadukkaat näytteilleasettajat. ” kertoo Top Drawerin edustaja Nimet Gunes.

Lisätietoja antaa:

Noora Mustajärvi

noora.mustajarvi@luinspa.fi

0414695365

Suomen Optillinen ja Kirurginen Kauppayhdistys aloitti toimialan edunvalvonnan Suomessa vuonna 1941. Toiminnan tavoitteet ovat vuosikymmenten saatossa mukautuneet jäsenyritysten tarpeisiin ja yhteiskunnan muutoksiin. Nykyisin optisen alan toimijoiden sekä yksityisten silmäklinikoiden edunvalvonnasta vastaa NÄE ry, joka juhlistaa merkkipäivää tänään Tampereella avautuvan silmälasinäyttelyn yhteydessä.

Kuluvalla vuosikymmenellä toimialan edunvalvontaa on tehostettu. Ala yhdentyi merkittävästi vuonna 2012, kun optikkoliikkeet ja alan tukkukauppiaat sekä tiedotus-, koulutus- ja kustannustoiminta keskitettiin yhden toimialajärjestön alle. NÄE ry:n edeltäjä Suomen Optinen Toimiala saikin tunnustusta tämän vuoden alussa, kun Suomen Yrittäjät valitsi sen vuoden toimialajärjestöksi. Näkemisen ja silmäterveyden toimialaa kokonaisuutena edustava NÄE ry syntyi viime keväänä optisen alan ja yksityisten silmäklinikoiden yhdistettyä voimansa.

Toimialajärjestön tämän hetken keskeisimpiä tavoitteita on saavuttaa sote-uudistuksessa ratkaisuja, jotka parantavat kansalaisten saaman palvelun laatua ja saatavuutta sekä edistävät alan yritysten toimintaedellytyksiä, vauhdittaen siten myös työllisyyttä.

Näkemisen ja silmäterveyden käsittely kokonaisuutena suunterveydenhoidon lailla säästäisi yhteiskunnan varoja ja parantaisi asiakkaiden saamaa palvelua. ”Hyötyjen saavuttamiseksi on tärkeää, että kaikki näkemisen ja silmäterveyden palvelut liitetään laajan valinnanvapauden piiriin”, sanoo Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. ”Suomessa on koko maan kattava optikkoliikeverkosto, joka takaa silmäterveydenhoidon myös syrjäisemmillä paikkakunnilla. Teemme työtä sen eteen, että kansalaisten tasa-arvoa edistävä verkosto säilytetään.”

”Toimialajärjestön kehittyminen kaupan ja terveydenhuollon edunvalvonnan yhdistäväksi toimijaksi on ollut luonnollinen askel”, sanoo Tast. ”Erikoiskaupan toimijoilla, kuten optikkoliikkeillä ja apteekeilla, on jo nyt rooli ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden tuottajana ja sairauksien varhaisessa tunnistamisessa.”

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää silmäterveyden ja näkemisen toimialaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten palvelun merkitys erikoiskaupassa korostuu. ”Kysymys ei ole vain kehyksien myynnistä vaan laajasta valikoimasta palveluita, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaalle”, sanoo Pekkala.

75-vuotista historiaa juhlistetaan Ihanat Pokat -näyttelyn avajaisten yhteydessä Tampereen Museo Milavidassa tänään perjantaina. Valtaosin Tampereen museoiden omista kokoelmista koottu laaja näyttely esittää silmälasimuotoilua vuosikymmenten varrelta. NÄE ry:n tukeman näyttelyn on järjestänyt Optikko-Kilta ry yhdessä Museokeskus Vapriikin kanssa.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422227, panu.tast@naery.fi 

Kankaanpään posti 38700 muuttaa Torikadun Salesta 1.11.2016 K-citymarkettiin (os. Keskuskatu 39, 38700 Kankaanpää), postipalveluja saa avauspäivänä K-citymarketissa klo 10 alkaen.

Posti palvelee K-citymarketissa laajoin aukioloajoin viikon jokaisena päivänä. Pakettien noutamisessa ja lähettämisessä palvelee myös Postin pakettiautomaatti.

Sale Kankaanpäästä postipalvelut saa 31.10. klo 17 asti.

Kankaanpäässä kirjelähetyksiä voi jättää postin lisäksi mm. keskustan lähellä oleviin kirjelaatikkoihin:

Keskuskatu 62, 38700 Kankaanpää

Myllärintie 24, 38700 Kankaanpää

Torikatu 15, 38700 Kankaanpää

Joustavaa asiointia asiakkaiden tarpeisiin

Postin verkostoon kuuluu noin 1 400 palvelupistettä. Posti lisää palvelupisteiden kokonaismäärää lähivuosina sadalla uudella palvelupisteellä. Posteista 90 % toimii kumppaniyrityksissä. Palvelupisteverkoston kehittämisellä vastataan asiakkaiden muuttuneisiin asiointitottumuksiin ja verkkokaupan kasvuun helpottamalla pakettien noutoa postien laajoilla aukioloajoilla ja erilaisilla palveluvaihtoehdoilla, kuten pakettiautomaateilla ja noutopisteillä.

Kotimaan pakettien lähettämisessä voi käyttää Postin verkkopalvelua ja uutta Helposti-koodia. Valmiiksi verkossa maksetun lähetyksen voi jättää Helposti-koodin kera jonottamatta mihin tahansa postiin tai pakettiautomaattiin eikä osoitekorttia tarvitse täyttää. Tutustu palveluun: posti.fi/lahettaminen

Kaikkien postien sijainnit ja aukioloajat löytyvät osoitteesta posti.fi/postit

Lisätietoja medialle:

Postin MediaDesk, puh. 020 452 3366 (arkisin klo 9–16.30)

Alihankinta 2016 -messut kokoaa teollisuuden yritykset, asiantuntijat ja päättäjät 27.–29. syyskuuta totutusti Tampereelle. Liikkeellä on noin 20 000 teollisuuden ammattilaista, joista jokaista yhdistää halu tehdä enemmän, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin. Yli 1000 näytteilleasettajan joukossa on 200 uutta yritystä viime vuoteen nähden ja venäläis-suomalaiseen Partneriaattiin odotetaan sataa venäläistä yritystä luomaan pysyviä bisnessuhteita. Messujen yhteydessä toteutetaan innovointiin innostava AlihankintaHEAT, joka tuo yhteen teollisuusyritykset ja startupit.

Digitalisaatio- ja lean-johtamisteemoihin pureutuva ohjelma, viime vuodesta viritetty Brella-verkottumispalvelu, kilpailuetua vahvistava Digitalisaation Ratkaisijat -kortteli ja ytimekkäästi yrityksiä esittelevä Alihankinta-stage päivittävät Alihankinnan vuoteen 2016. Laaja seminaaritarjonta kerää kuulijoita messuteemojen lisäksi esimerkiksi robotiikkaa, tuottavuusloikkaa sekä kansainvälistä kauppaa ja suhteita käsittelevällä sisällöllä. Messupäivän jälkeen otetaan rennosti, kun Septemberfest järjestetään tänä vuonna ensimmäisen messupäivän päätteeksi.
Lue lisää: Ohjelma

Mediatilaisuudet

Alihankinta-messujen avajaiset tiistaina 27.9. klo 10.00–10.45, Pääaula (1. krs)

•    Tervehdyssanat
toimitusjohtaja Hannu Vähätalo, Tampereen Messut Oy

•    Avauspuhe
Jussi Maksimainen, paikallisjohtaja, Alihankinta 2016 -kumppaniyritys Sandvik Mining and Construction Oy

•    Teemapuhe: Digitalisaatio ja johtaminen
tulevaisuustutkija Ilkka Halava

•    Vuoden Päähankkijan ja Vuoden Alihankkijan palkitseminen
hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Juhantila, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkintovaliokunnan puheenjohtaja Kari Sorjonen

•    Vuoden Päähankkijan kiitossanat

•    Vuoden Alihankkijan kiitossanat


Tiedotustilaisuus medialle tiistaina 27.9. klo 11.00–12.00, seminaaritila Mars (Seminaarikeskus, 2. krs)

•    Messujen avaaja
Jussi Maksimainen, paikallisjohtaja, Alihankinta 2016 -kumppaniyritys Sandvik Mining and Construction Oy

•    Teemapuhuja
tulevaisuustutkija Ilkka Halava, Prime Frontier Oy

•    Vuoden Päähankkija

•    Vuoden Alihankkija

•    Partneriaatti
Tampereella 26.–28.9. järjestettävän Partneriaatin tavoite on lisätä suomalaisten ja venäläisten pk-yritysten yhteistyötä. Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Pietarin varakuvernööri Sergei Movchan kertovat Partneriaatista mediatilaisuuden päätteeksi.

Medialounas tiistaina 27.9. klo 12.00–13.30, ravintola Arlanda (1. krs)

Ennakkoakkreditoituminen Alihankinta-messuille ja mediatilaisuuksiin 23.9. mennessä:
www.alihankinta.fi (Medialle)
Haastattelupyynnöt: viestinta@tampereenmessut.fi.
Twitter: Seuraa @Alihankinta ja @TampereenMessut ja osallistu keskusteluun hashtagilla #Alihankinta
Kuvat, videot sekä muut mediamateriaalit: www.tampereenmessut.fi/materiaalipankki

Alihankinta-messut Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 27.–29.9.2016. Messut ovat avoinna tiistaina ja keskiviikkona klo 9–17 ja torstaina klo 9–16.

LISÄTIEDOT: www.alihankinta.fi, www.alihankintakolumni.fi, @Alihankinta, #Alihankinta, #AlihankintaHEAT
Tampereen Messut Oy, www.tampereenmessut.fi, etunimi.sukunimi@tampereenmessut.fi
Jani Maja, tuoteryhmäpäällikkö, p. 050 356 1325, @maja_jani
Tanja Järvensivu, tapahtuma- ja viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, @TanjaJarvensivu
Jenna Antila, tiedottaja, p. 040 172 1188, @Jenna_messuaa

Posti on saanut päätökseen yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskivat varastotoimintojen keskittämistä verkkokauppalogistiikan palvelukeskukseen. Samassa yhteydessä toimintoja sekä prosesseja automatisoidaan. Neuvottelut aloitettiin 4.8.2016.

Yt-neuvotteluiden päättyessä kohderyhmään kuului 120 vakituista työntekijää. Neuvotteluiden alussa vähennystarve oli enimmillään 70 työsuhdetta ja neuvottelun tuloksena irtisanottavia työsuhteita on 28.

- Muutokset voidaan toteuttaa huomattavasti aiottua vähäisemmillä irtisanomisilla, mihin olemme erittäin tyytyväisiä. Irtisanottavien määrää saatiin pienennettyä Postin Uusi polku -tukiohjelman avulla, kertoo Postin Toimitusketjuratkaisut-yksikön johtaja Harri Kämppä.

Irtisanottavien määrää saatiin pienennettyä Uusi polku -tukiohjelman avulla. Uusi polku -tukiohjelma tarjoaa valmennusta ja tukea työnhakuun, uudelleenkouluttautumiseen tai yrittäjäksi ryhtymiseen.

Lisätiedot medialle:
MediaDesk: puh. 020 452 3366
(ma-pe klo 9.00-16.30)

Tamperelainen Kirjapaino Hermes päivitti alkuvuodesta digipainopalvelunsa uuteen aikaan kumppaninaan Xerox ja iGen150-painokone. Hermeksellä on ollut aiemmin käytössään Xerox 700- ja Color 1000 Press -painokoneet. Yhteistyön jatkaminen Xeroxin kanssa ja järeään digitaaliseen painokalustoon investoiminen oli selkeä ja luonnollinen valinta tulevaisuutta ajatellen, jolloin pienempiä painosmääriä on yhä kannattavampaa painaa digitaalisesti, samalla järjestelmien automaatiota hyödyntäen.

”Xerox iGen150:n avulla pystymme vastaamaan pienentyneiden painosmäärien synnyttämään tarpeeseen painaa myös isompia töitä digipainossa. Lisäksi iGen150 mahdollistaa esimerkiksi  stanssattavien personoitujen tuotteiden painamisen digitaalisesti. Kaiken kaikkiaan olemme lisänneet volyymiä huomattavasti digipainopuolella”, kommentoi Hermeksen Päivi Takala, ja jatkaa: ”Asennus ja käyttöönotto sujuivat hienosti ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä ensimmäisen puolen vuoden aikana kokemaamme ja Xerox on hoitanut asiansa hyvin. Aika näyttää, laajennammeko tulevaisuudessa digipainoamme vielä toisellakin Xeroxin laitteella. Ainakin tähän mennessä iGenin näytöt ovat olleet hyviä ja olemme olleet investointiin tyytyväisiä.”

”Tulevaisuudessa painotyötilausten keskimääräiset painosmäärät pienenevät, kun vastaavasti tilausmäärät nousevat. Samalla tilausten hallinta, pre-press-toiminnot ja muut painotyön ympärillä olevat prosessit vaativat yhä enemmän työpanostusta ja aikaa. Tehokas iGen150 mahdollistaa tuottavuuden kasvattamisen laadusta tinkimättä, kun yhä suurempi osa offset-tekniikalle painetuista töistä voidaan nyt painaa kannattavammin digitaalisesti”, toteaa Xeroxin Janne Tilli.

Lisätietoja:
Xerox Oy, Janne Tilli, maajohtaja, Xerox Graphic Communications, janne.tilli(at)xerox.com, puh. 040 586 9210
Kirjapaino Hermes Oy, Päivi Takala, paivi(at)kphermes.fi, puh. 0500 633 600

Kirjapaino Hermes on vuodesta 1866 yhtäjaksoisesti toiminut, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen julkaisujen, lehtien, sekä markkinointi- ja mainosmateriaalien painamiseen erikoistunut tamperelainen kirjapaino. www.kphermes.fi

Uskomattomia asioita tapahtuu ympärillämme jokaisen päivän jokaisena minuuttina. Laajentamalla viestintämahdollisuuksia voimme auttaa sinua kokemaan ja jakamaan enemmän kuin ennen.

Sonyn tehokkuus työkäytössä

Hallitse saumattomasti työtä ja yksityiselämää missä ja milloin tahansa Xperian™ yrityskäyttöön kehittämillä älypuhelimilla. Xperian hienostuneen suunnittelun takaa löytyvät uusimmat tietoturvallisuuteen ja älypuhelimien käyttöön liittyvät sovellukset sekä Sonyn luotettu tuki.

Kaikki, mitä tarvitset työskennelläksesi älykkäämmin

Akun keston ja terävien näyttöjen ansiosta Xperia-yritysälypuhelimet ja -tablet-laitteet edustavat parasta Sonya koko päivän ajan, joka päivä. Saumattomasti toimivat sovellukset ja erinomaiset jakamismahdollisuudet lisäävät tuottavuutta ja tehokkuutta. Mikä tärkeintä, käytössäsi on kestävä ja turvallinen Android-järjestelmä, jota tukevat Sony Mobile -parannukset.

Tietoturva

Työskentele suojassa Sonyn turvallisten yritysratkaisujen avulla. Mobiililaitteiden tietoturva on yrityksen kannalta ratkaisevan tärkeää. Näin ollen Sonyn Xperia-yritysälypuhelimet suojaavat viestinnän ja tallennetut tiedot. Android™-tietosuojamallin ja Sony Mobile -parannusten avulla pystymme tarjoamaan turvallisen alustan yritystoimintaan. Lisäksi, jos laite katoaa tai varastetaan, sen sisältämät tiedot voidaan pyyhkiä etäältä käyttämällä my Xperia palvelua.

Pidä yhteyttä pidempään

Xperia X Series -laitteissa on innovatiivinen, jopa kaksi päivää kestävä akku, joten olet vapaa kokemaan entistäkin enemmän. Jotta puhelin pysyisi vauhdissa vieläkin pidempään Qnovo Adaptive Charging -lataus takaa kaikkien aikojen pisimmän akun käyttöiän.

Xperia sopii kaikenlaisille käyttäjille. Valitse omasi >>

Sony julkaisi viime viikolla uutuusmallinsa Xperia tuoteperheeseen. Nämä upeat uutuudet nyt ennakkotilattavissa portaalistamme. 

Matkalla maailman johtavaksi monikanavaiseksi kodinsisustusyritykseksi.

Toimintavuonna 2016 IKEA-konsernin kokonaismyynti kasvoi euroiksi muunnettuna 7,1 prosenttia 34,2 miljardiin euroon. Valuuttavaikutukset huomioiden kasvua oli 7,9 %. Vertailukelpoisten tavaratalojen myynti kasvoi 4,8 %.

”IKEA-konsernilla oli jälleen hyvä vuosi, ja tavarataloissamme vieraili 783 miljoonaa kävijää. Jokaisessa asiakaskohtaamisessa haluamme tarjota laadukkaita tuotteita ja inspiraatiota kauniin kodin luomiseen. Viime vuonna kattava teemamme oli ’Elämää keittiössä ja sen ympärillä’, ja painotimme erityisesti ruonlaittoon, syömiseen ja tarjoiluun liittyviä tuotteita sekä IKEA Food -liiketoimintaan liittyviä tuotteita. Se oli todellinen menestys, ja asiakkaat olivat innostuneita teemasta”, sanoo IKEA-konsernin toimitusjohtaja Peter Agnefjäll.

Kaikista IKEA-konsernin markkina-alueista nopeinta kasvu oli edelleen Kiinassa, seuraavaksi nopeinta Australiassa, Kanadassa ja Puolassa. Saksassa myynnin kasvu ylsi tänäkin vuonna ennätyslukuihin, ja maa säilytti paikkansa suurimpana markkina-alueena. Seuraavaksi suurin markkina-alue, pienellä marginaalilla, oli Yhdysvallat. Konsernin laajentuminen on jatkunut suunnitelmien mukaan, ja alkaneen toimintavuoden aikana on tarkoitus avata ensimmäiset tavaratalot Intiassa ja Serbiassa.

Matkallaan maailman johtavaksi monikanavaiseksi kodinsisustusyritykseksi IKEA-konserni keskittyy yhä enemmän fyysisen ja digitaalisen kaupan integroimiseen. Näin asiakkaat voivat tehdä ostoksensa tavalla, joka sopii parhaiten heidän tarpeisiinsa. Lisäksi IKEA-konserni avasi viime vuoden aikana 12 uutta tavarataloa ja 19 IKEA-lähipistettä. Panostuksilla joustavaan jakeluverkostoon pyritään takaamaan asiakkaille aina kätevä ja vaivaton ostokokemus.

IKEA-konserni on myös sitoutunut toimimaan ihmisten ja maapallon hyväksi, kannustaen asiakkaitaan ja työntekijöitään elämään kestävämpää kotielämää. Toimintavuonna 2016 led-lamppujen myynti kasvoi 15 %, mikä on hyvin linjassa pitkän tähtäimen tavoitteen kanssa: tarkoituksena on myydä IKEA-asiakkaille yli 500 miljoonaa led-lamppua vuoden 2020 loppuun mennessä. Led-lamput auttavat säästämään sekä rahaa että energiaa, sillä ne voivat kestää jopa 20 vuotta ja käyttävät jopa 85 % vähemmän energiaa kuin perinteiset hehkulamput.

”Alkavana vuonna panostamme erityisesti upean IKEA-elämyksen tarjoamiseen vierailijoille kaikissa kanavissa. Sen mahdollistavat työhönsä intohimoisesti suhtautuvat työntekijämme, jotka ovat tehneet loistavaa työtä jälleen toimintavuonna 2016”, Agnefjäll summaa.

Täydellinen IKEA-konsernin vuosikatsaus sekä IKEA-konsernin kestävän kehityksen raportti julkaistaan joulukuussa 2016. IKEA Suomi julkaisee samaan aikaan omat lukunsa toimintavuodelta 2016.

*IKEA-konsernin toimintavuosi 2016 käsittää ajanjakson 1.9.2015–31.8.2016.

Lisätietoja IKEA-konsernin luvuista:

Martina Smedberg, IKEA Group Media Relations, ikea.pr@IKEA.com, +46-709936376 

Lisätietoja IKEA Suomea koskien:

IKEA Viestintä, pr.finland@IKEA.com, 0404517856

Muotikaupassa viimeiset kolme vuotta ovat olleet tylyä katseltavaa. Liikkeitä on lopetettu ja myyntiluvut ovat pienentyneet. Vaatekaupan arvo on supistunut Suomessa samalle tasolle kuin vuonna 2008. Vaatemyynti urheilukaupoista on kasvanut, mutta se ei läheskään vastaa muotimyymälöiden myynnin laskua. 

Elokuussa muotikauppa kasvoi aidosti ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Alalla kuitenkin pohditaan, mistä riittää virtaa kasvun jatkumiseen. 

Vaatteiden ja kenkien kulutus pysyy kasvussa vain jos työllisyys paranee, työttömyyden pelko vähenee ja kuluttajilla on turvallinen tunne kuluttaa edes välttämättömyyksiin. Mutta riittääkö kilpailukykysopimus ja verojen alennukset suomalaisille kuluttajille? 

"Ruotsissa veroja kevennettiin paljon ennen meitä ja kauppa voi siellä hyvin. Teollisuustuotanto on Ruotsissakin laskenut, mutta muotikauppa on käynyt kiitettävästi. Verohelpotuksin on pidetty huolta kuluttajien ostovoimasta. Nyt Suomessa luvatut veronalennukset lupaavat hyvää myös muoti- ja kenkäkaupoille" sanoo toteaa Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää.

Talven tuloon emme voi vaikuttaa ja säätila määrää paljon, kuinka kaupan ovet käyvät. Voiko talventuloa ennustaa? Riittääkö kuluttajille rahaa vaatteisiin ja kenkiin vai ostavatko he muuta? Näihin kysymyksiin vastataan 21.9. järjestettävässä Suhdanteet 2017 – käyttö- ja kulutustavarakaupan tulevaisuus –seminaarissa. Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää, Tekstiili- ja muotialat TMA, 0400-600 037, veli-matti.kankaanpää@textile.fi

Suomalaiset suhtautuvat varsin sukupuolineutraalisti kotitöihin, mutta erot nousevat selvimmin esiin iän karttuessa. Mitä vanhemmaksi suomalainen on varttunut, sitä vahvemmin kotityöt jakautuvat miesten ja naisten töihin, selviää Suomalaisen Työn Liiton selvityksestä. Viemärin putsaaminen, nurmikon leikkaaminen ja pölyjen pyyhkiminen nähtiin eniten iän myötä jakautuneina kotiaskareina.

Mielipide-ero kotitöistä näyttää tutkimuksen valossa olevan erityisesti sukupolvien, eikä niinkään sukupuolten, välillä. Mitä nuorempi vastaaja on kyseessä, sitä tasa-arvoisempi suhtautuminen hänellä on kotitöiden jakautumiseen. Roolijako miesten ja naisten kotitöiden välillä elää erityisesti seniorien asenteissa.

Suomalaisen Työn Liitto selvitti suomalaisten suhtautumista siivoukseen ja kotitöihin osana Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten tuotteiden myyntiä ja siten suomalaista työtä. Kampanjatutkimus paljastaa, että eri ikäpolvet suhtautuvat kotitöihin eri tavalla. Esimerkiksi lähes puolet 65–79 -vuotiaista miehistä pitää pölyjen pyyhkimistä naisten työnä, mutta vain 6 prosenttia 18–34 -vuotiaista miehistä on tätä mieltä. Koko väestöstä kolme neljästä sanoo, että pölyjen pyyhkiminen kuuluu molemmille. Myös pyykin pesu on monien vanhempien mielestä naisten työtä.

- Roskien viemisessä ja viemäreiden putsaamisessa korostuu seniorimiesten näkemys, että nämä ovat perinteisesti miesten töitä. Ruohonleikkuriin tarttuu etenkin yli 65-vuotiaiden talouksissa mies. Eläkeikäisistä miehistä lähes 70 prosenttia sanoo nurmikon leikkaamisen kuuluvan miehelle, kun vastaavan ikäisistä naisista tätä mieltä on vain 36 prosenttia, selvittää Suomalaisen Työn Liiton projektipäällikkö Merja Mantila.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjatutkimukseen. Taloustutkimuksen tekemä kampanjatutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 2014 18–79-vuotiasta suomalaista kuluttajaa.

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (18–34 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 29 %, naiset 24 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 30 %, naiset 20 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 6 %, naiset 13 %)

Kotitöiden jakautuminen iän myötä (65–79 -vuotiaat vastaajat) TOP 3:
1. Viemäreiden putsaaminen kuuluu miehille (miehet 71 %, naiset 46 %)
2. Nurmikon leikkaaminen kuuluu miehille (miehet 68 %, naiset 36 %)
3. Pölyjen pyyhkiminen kuuluu naisille (miehet 45 %, naiset 38 %)

Lisätietoja:

Merja Mantila, projektipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 330 3640, merja.mantila@suomalainentyo.fi
Jokke Eljala, tutkimuspäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 374 7410, jokke.eljala@suomalainentyo.fi

Digitaalinen turvallisuusindeksi pienentää taloyhtiöiden riskejä

Suomalaisten taloyhtiöiden pelastusturvallisuus paranee, kun tietojen siirto ja säilytys siirretään paperilta pilvipalveluun. Digitaalinen tilannekuva nopeuttaa tiedon kulkua, vähentää virheitä ja pienentää vahinkojen määrää.

”Turvallisuus on hyvä esimerkki digitalisaation myönteisistä mahdollisuuksista”, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin sanoo. ”Kiinteistöjen pelastusturvallisuus on niin tärkeä asia, että kaikki tiedonkulun esteet ja hidasteet kannattaa poistaa. Mobiilisti toimiva pilvipalvelu on parempi ratkaisu kuin mapit, sähköpostit ja puhelinvastaajaan jätetyt viestit.”

Safetumin kehittämää Pelastusvalvoja-palvelua käyttää jo noin 6 000 taloyhtiötä ja yrityskiinteistöä. Niissä asuu ja työskentelee yhteensä lähes puoli miljoonaa suomalaista. Safetum valvoo mm. Julius Tallbergin, Esperi Caren, Forenomin ja Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöjen pelastusturvallisuutta. Uudistettu Oma Pelastusvalvoja -mobiilipalvelu tarjoaa isännöitsijälle mm. reaaliaikaisen turvallisuusindeksin eli näkymän kiinteistön turvallisuuteen sekä verkossa ylläpidettävän pelastussuunnitelman.

”Isännöitsijä voi seurata kaikkien kiinteistöjensä turvallisuustilannetta tehokkaammin kuin koskaan ja priorisoida toimintaa todellisen tilanteen perusteella”, Jurvelin kertoo.

”Kyse on myös taloyhtiön resurssien järkevästä käytöstä. Asukkaat säästävät paljon rahaa, kun isännöitsijä voi korjata puutteet ennaltaehkäisevästi ja hallitusti. Toiminta pakon ja paineen alla tulee helposti useita kymmeniä prosentteja kalliimmaksi. Näin voi käydä silloin, kun viranomaiset ovat joutuneet puuttumaan tilanteeseen ja asettamaan korjauksille tiukkoja määräaikoja.”

Suomalaisissa kiinteistöissä tapahtuu vuosittain tuhansittain onnettomuuksia. Niiden aiheuttavat vahingot rajoittuvat pääosin lieviin tapaturmiin ja vähäisiin aineellisiin menetyksiin. Vakavien onnettomuuksien määrä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla jo pitkään. Tuomas Jurvelinin mukaan Suomessa syttyy vuosittain noin 6 000 rakennuspaloa. Niissä menehtyy noin 80 - 100 ihmistä.

”Liikenneturvallisuutta on pystytty parantamaan Suomessa jo pitkään, mutta taloyhtiöiden pelastusturvallisuus polkee paikoillaan. Me ikään kuin tyydymme ajattelemaan, että taloyhtiöissä tapahtuvat onnettomuudet ja vahingot ovat kuin luonnonlaki: niitä vain tapahtuu. Minusta meidän pitäisi ottaa tavoitteeksi palokuolemien vähentäminen viidenteen tai jopa kymmenenteen osaan nykyisestä.”

Jurvelinin mukaan pelastusturvallisuutta voidaan parantaa tehokkaimmin julkisen keskustelun ja taloyhtiöissä tapahtuvan systemaattisen turvallisuustyön avulla. Safetum tukee asiakkaidensa omavalvontaa digitaalisella palvelulla, jota täydennetään kerran vuodessa toteutettavalla kartoituksella kiinteistön tiloissa sekä pelastussuunnittelulla.

”Kehittäminen lähtee siitä, että ensin mitataan”, Jurvelin sanoo.

”Sen jälkeen tulevat analyysi ja esitykset parannuksista. Ensimmäinen reaktio turvallisuusindeksin puutteisiin on usein pieni shokki, mutta se johtaa nopeasti toimintaan ja päätöksiin. Turvallisuusindeksin kehitystä kannattaa seurata ja kehittää samaan tapaan kuin tietoturvaa tai energian käyttöäkin seurataan. Tavoitteena tulee olla se, että näennäinen turvallisuuden tunne muuttuu todellisuuteen perustuvaksi turvallisuudeksi.”

Lisätietoja:

Tuomas Jurvelin

Johtava turvallisuusasiantuntija

Safetum Oy

041 467 5401

Posti kehittää kotiin asiakkaiden arkea helpottavia palveluita. Kesäkuukausina osa postinjakajista leikkasi nurmikoita, ja tuttua työtä postilaisille ovat myös vanhusten ateriakuljetukset. Syyskuun 14. päivästä alkaen Postin verkkokaupasta ja Postin omista myymälöistä voi tilata pihan haravoinnin haluamilleen kahdelle tiistaipäivälle. Syyslehdille voi myös tilata Postilta poisviennin.

− Tavoitteemme on tarjota maan postireittien varrella laadukkaita palveluita kotiin. Monilla on tarve arkiapuun, esimerkiksi haravointia ei välttämättä pystytä tai ehditä tehdä itse. Postin tuntevat kaikki, mikä madaltaa kynnystä tilata palveluita. Teemme arkiavun saamisesta helppoa, Postin kotipalveluiden johtaja Petri Kokkonen sanoo.

Posti kykenee tarjoamaan kotipalveluita maanlaajuisesti kattavan verkoston ansiosta. Haravoinnin ja syyslehtien poisviennin voi tilata myös vapaa-ajan kiinteistöön, kunhan se sijaitsee kilometrin säteellä vakituisen postinjakelun piirissä olevasta postilaatikosta.

Ruohonleikkauspalvelulla on hyvin tyytyväisiä asiakkaita: ”Helpotitte elämääni!”

Ruohonleikkauspalvelun tilaajat ovat olleet pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä palveluun.

− Asiakaskyselymme vastaajista 95 % suosittelisi ruohonleikkauspalvelua ystävilleen. Palvelumme on auttanut etenkin iäkkäämpiä asiakkaita pihanhoidossa, ja vastaavia palveluita toivotaan meiltä lisää, Kokkonen kertoo.

Postinjakajien saama asiakaspalaute kiteytyy erään asiakkaan kommenttiin: ”Kiitoksia paljon hyvästä työstä! Helpotitte elämääni!”

Faktaa Postin kotipalveluista:

• Uusia kotipalveluita kehitetään postinjakelun rinnalle kompensoimaan tulevaisuudessa osin postivolyymin laskua. Digitalisaation myötä perinteisen postin määrä putoaa noin 10 % vuodessa. Viestinnän digitalisoituminen vähensi Postin tuloja viime vuonna noin 75 milj. euroa.
• Kotipalveluiden myötä Posti muuttuu logistiikan ohella yhä vahvemmin palveluyhtiöksi. Postilla on jo pitkä kokemus kotiin tarjottavista ateriakuljetuksista. Posti kuljettaa vuodessa noin 2 milj. ateriaa koteihin.
• Osana uusien kotipalveluiden kehitystä Posti toimii muun muassa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten kotihoidon kumppanina avustaen asiakkaita aterioinnissa ja arkiaskareissa. Posti toimii myös vartiointitehtävissä Securitaksen kumppanina Ylivieskassa toteutettavassa pilotissa.

Hinnat

Haravointipalvelu käsittää kaksi käyntikertaa asiakkaan valitsemina tiistaipäivinä syys-marraskuussa. Käynnille voi valita 30 tai 60 minuutin keston. Palvelu toteutetaan valitun ajan puitteissa asiakkaan haravalla.

Haravointi 2 x 30 min, yht. 40 e

Haravointi 2 x 60 min, yht. 75 e

Syyslehtien kuljetuspalvelu auttaa, jos omalla pihalla ei ole kompostia. Kertakuljetuksen hinta on 40 e (sis. max 5 jätesäkillistä syyslehtiä). Palvelussa Posti noutaa säkkeihin kootut syyslehdet asiakkaan valitsemana tiistaina.

Palvelukäynnit suunnitellaan etukäteen osaksi työpäiviä siten, etteivät ne häiritse postinjakelua tai Postin muita palveluita.

Palvelut ovat myynnissä Postin verkkokaupassa ja Postin omissa myymälöissä syys-marraskuun ajan. www.posti.fi/haravointi

Kuvia median käyttöön

Lisätietoja medialle: Postin MediaDesk, puh. 020 452 3366 (ma-pe 9.00–16.30)

Lohja sai kolmannen Postin pakettiautomaatin, kun Kauppakeskus Lohjantähteen (os. Kauppakatu 5-9) avattiin 14.9. pakettiautomaatti. Asiakkaat pitävät IROResearchin toteuttamassa tutkimuksessa Postin pakettiautomaatteja helppoudessa, nopeudessa ja aukioloajoissa maan parhaimpina pakettien noutopaikkoina. Postin palvelupisteverkostossa on maanlaajuisesti 480 pakettiautomaattia.

Lohjalla palvelee myös kaksi muuta Postin pakettiautomaattia:

Prisma Lohja, Laurinkatu 37-41, 08100 Lohja

K-Citymarket Lohja, Ojamonharjuntie 61, 08200 Lohja. Tässä K-citymarketissa palvelee myös posti.

Vastaanottaja voi ohjata verkkokauppaostoksiaan itselleen sopivimpaan noutopaikkaan Postin verkkopalvelussa tai mobiilisovelluksella. Pakettien vastaanottamisessa auttaa Postin mobiilisovellus, joka antaa arvion paketin perilletulopäivästä ja kellonajasta. Jos on tilannut lähetyksen Postin pakettiautomaattiin, sovellus ilmoittaa lähetyksen saapuneen ja kertoo lokerokoodin pakettiautomaatille. Posti-mobiilisovelluksen voi ladata älypuhelimen sovelluskaupasta.

Postin lähettämisen verkkopalvelussa voi puolestaan maksaa paketin postimaksun valmiiksi ja jättää paketin postiin tai pakettiautomaattiin uudella Helposti-koodilla www.posti.fi/lahettaminen

Kaikki Postin palvelupisteet kartalla: www.posti.fi/postit

Lisätietoja medialle: Posti MediaDesk, puh. 020 452 3366 (arkisin 9-16.30)

Tiedote

Julkaisuvapaa 15.9.2016 kello 8.00

Vain avoin kilpailu mahdollistaa viisipäiväisen posti- ja lehtijakelun jatkumisen koko maassa

Suomen suurin kaupunkilehtien ja mainosten jakelija Suomen Suoramainonta Oy (SSM) kannattaa viisipäiväisen yleispalveluvelvoitteen säilyttämistä postilakia uudistettaessa. Ainoastaan tällä tavalla turvataan kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet ja tiedonsaanti koko maassa. SSM vaatii, että jakelu tulee kilpailuttaa, mikäli se ei ole yleispalvelunvelvolliselle itselleen kannattavaa. Tämä mahdollistaisi entistä edullisempia ja monipuolisempia palveluita kuluttajille sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella.

-          Nyt politikoilla on historiallinen mahdollisuus uudistaa suomalaiset postimarkkinat tavalla, joka turvaa kuluttajien tasapuolisen kohtelun asuinpaikasta riippumatta ja synnyttää edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle, toteaa Suomen Suoramainonta Oy:n hankintajohtaja Jyrki Nygård.  – Tällöin kirjepostia jaetaan ja noudetaan jokaisena arkipäivänä, Nygård jatkaa.

-          Ehdotamme kokonaan uudenlaista lähestymistapaa, jossa yksityiset jakeluyhtiöt voisivat osallistua kirje- ja lehtipostin jakeluun sekä noutoon esimerkiksi postiketjun loppupäässä, eli niin kutsuttuihin last mile -palveluihin. Tämän kaltainen malli on toiminut Uudessa-Seelannissa hyvin, sanoo Nygård.